Mielen voima ja näkeminen

Näemme vasta, kun aivot rekisteröivät silmien välittämän tiedon. Valokuvatessa kuvaaja päättää mihin kohtaan

tarkentaa, hän myös valitsee perspektiivin. Toimimme samankaltaisesti katsoessamme eri kohteita.

Sisäiseen näkemiseen vaikuttavat asenne ja näkökulma, joiden kautta muodostamme näkymän itsestämme ja

maailmasta. Siihen vaikuttaa myös kyky tulkita ja ymmärtää mitä on nähty (esimerkiksi erilaiset symbolit) sekä kyky

kehittää kuva mielen silmiin. Tämä prosessi on vahvasti yhteydessä muistoihin.

Näemme saman asian eri näkökulmista riippuen aiemmista kokemuksistamme, odotuksistamme ja

asenteestamme. Klassinen esimerkki tästä on, kuinka toinen näkee vesilasin olevan puoliksi täynnä ja toinen

puoliksi tyhjä. Meillä kaikilla on ainutlaatuiset havainnot ympäristöstämme.

Mikäli meillä on rajoituksia ja negatiivisia ajatuksia omaan näköömme liittyen, voi se vaikuttaa fyysiseen

näkemiseemme. Sillä kuinka puhumme itsellemme, on merkitystä. Silmäongelmien taustalta löytyy usein

negatiivisia ajatuksia, kuten päänsisäinen puhe ”en pärjää ilman lasejani” tai ”näköni heikkenee jatkuvasti”.

Jos oletamme ettemme näe ilman laseja, emme vaivaudu katsomaankaan. Emme katso, koska ei ole täysin

kirkasta. Onkin hyvä pysähtyä katsomaan mitä näkee. Rauhassa, hyväksyen sumeus. Et ehkä näe niin hyvin kuin

haluaisit, mutta rentoudu ja räpsyttele. Huomaa mitä näet ja mille tuntuu.

Mitä enemmän katsot sitä enemmän näet ja sitä enemmän tekee mieli katsella.

– Aiemmin alaspäin mennyt spiraali, joka on vähentänyt paljain silmin katsomista ja heikentänyt siten näköämme,

kääntyy nyt ylöspäin meneväksi: Rennomman katsomisen ja parantuneen näkemisen myötä, on entistä

helpompaa katsoa rennoin silmin, jolloin myös näkee paremmin ja tekee mieli katsella enemmän. Positiivinen

kierre on valmis!

Mielikuvat ja kannustukset vaikuttavat positiivisesti näkemiseen. Usein toistettuina esimerkiksi ajatukset ”näköni

paranee jatkuvasti”,”haluan nähdä enemmän” tai ”näen jatkuvasti kirkkaammin” alkavat vaikuttamaan näköön.

Keho vastaa odotuksiimme ja tunteisiimme!

Halu nähdä paremmin on ensimmäinen askel, mutta se ei luonnollisestikaan paranna yksistään näköä.

Visualisaatio on ehkä korkein näkemisen taidoista. Se on luomistoimintaa ja voi olla uskomaton työkalu, kun sitä

oppii käyttämään ja ohjaamaan sillä toimintaansa.

Mielikuvat ja kannustukset vaikuttavat positiivisesti näkemiseen. Usein toistettuina esimerkiksi ajatukset ”näköni

paranee jatkuvasti”,”haluan nähdä enemmän” tai ”näen jatkuvasti kirkkaammin” alkavat vaikuttamaan näköön.

Keho vastaa odotuksiimme ja tunteisiimme!

Halu nähdä paremmin on ensimmäinen askel, mutta se ei luonnollisestikaan paranna yksistään näköä.

Visualisaatio on ehkä korkein näkemisen taidoista. Se on luomistoimintaa ja voi olla uskomaton työkalu, kun sitä

oppii käyttämään ja ohjaamaan sillä toimintaansa.

Ilman visualisaatiota, et esimerkiksi näkisi sanaa KOIRA katsoessasi kuin viisi kirjainta. Visualisaation toimiessa

näet kuitenkin mielessäsi koiran katsoessasi sanaa KOIRA. Huomioitavaa on myöskin, että kaikki meistä näkevät omanlaisensa koiran eli tähänkin vaikuttavat aiemmat kokemuksemme. Onko siis olemassa KOIRA-sanaa, joka on täysin objektiivisesti luettavissa? Näemme kaikki mielessämme hyvinkin erilaisen koiran vaikka kirjaimet ovat samat.. (Kiinnostavaa!) Tämä pätee aika lailla kaiken lukemamme ja näkemämme kohdalla. Emme voi tietää mitä toinen näkee ja mihin hän kiinnittää huomionsa eri tilanteissa.

Kehosi ei myöskään tunnista eroa mielikuvissa luotuun ja ”todelliseen”. Tämän voi huomata esimerkiksi

painajaisunen aikana. Kehosi reagoi ja pelon tunteesi on yhtä todellinen, kuin jos olisit oikeasti painajaisen

tapahtumissa mukana.

Samoin käy, kun kuvitellet suljetuin silmin katsovasi kaukaista vuorenhuippua. Silmäsi fokusoivat aivan samoin

kuin tarkentaessasi oikeasti vuoren huippuun.

Sulje silmäsi ja rentoudu. Keskity hetkeksi hengitykseen. Tunne sisäänhengityksellä rintakehäsi ja vatsasi

laajenevan ja anna itsesi rentoutua vähän kerrallaan jokaisella uloshengityksellä. Anna silmien olla suljettuina,

mutta avaa ne mielessäsi. Katsele mielesi silmillä huonetta tai maisemaa edessäsi nähden kaiken rennosti ja

kirkkaasti. Jatka tätä muutama minuutti.

– Toisinaan huomaa erittäin selkeästi, että kun ihminen avaa harjoituksen jälkeen silmänsä hän saattaakin nähdä

yhtä selkeästi myös silmät avoinna. …Kunnes hän muistaa, ”ettei voi nähdä hyvin”. Kirkkaiden hetkien

lisääntyminen parantaa itseluottamusta, mikä lisää näkemisen selkeyttä ja pidentää kirkkaiden hetkien kestoa.

Mieli ja silmät on suunniteltu toimimaan yhdessä. Kun mielen valtaa päiväunet silmät jumittuvat todellisen

fyysisen näkymän ja mielikuvan väliin, eivätkä toimi niin hyvin kuin voisivat. Mikäli ajatukset harhailevat jatkuvasti

ollen harvoin siinä mitä edessämme näemme, voi se aiheuttaa jännityksiä sekä näköön että mieleen.

Kun huomaat ajatustesi vaeltelevan tai tylsistyväsi on hyvä pysähtyä, vetää henkeä ja keskittää huomio takaisin

tähän hetkeen.

Oppiessasi käyttämään sisäistä näkemistäsi näön paraneminen nopeutuu.

Mieli ja silmät on suunniteltu toimimaan yhdessä. Kun mielen valtaa päiväunet silmät jumittuvat todellisen

fyysisen näkymän ja mielikuvan väliin, eivätkä toimi niin hyvin kuin voisivat. Mikäli ajatukset harhailevat jatkuvasti

ollen harvoin siinä mitä edessämme näemme, voi se aiheuttaa jännityksiä sekä näköön että mieleen.

Kun huomaat ajatustesi vaeltelevan tai tylsistyväsi on hyvä pysähtyä, vetää henkeä ja keskittää huomio takaisin

tähän hetkeen.

Oppiessasi käyttämään sisäistä näkemistäsi näön paraneminen nopeutuu.

1. Henkilökohtainen: Muutokset minäkuvassa esimerkiksi murros- tai keski-iässä tai muutokset siinä kuinka

ihmiset ja maailman ympärillään kokee.

2. Emotionaalinen: Muutokset merkittävissä ihmissuhteissa, esimerkiksi vanhempien avioero tai läheisen kuolema.

3. Elämäntilanteet: Muutokset elämäntilanteissa. Esimerkiksi muutto paikkakunnalta toiselle tai työpaikan tai

koulun vaihto.

Muutosten ei tarvitse välttämättä olla suuria ja negatiivisia. Ulkoisia olosuhteita enemmän vaikuttavat sisäiset

tekijät, kuten asenne, tunteet ja näkökanta. ” En halua nähdä tätä osaa itsestäni tai tätä ongelmaa.” Haluttomuus

nähdä jotakin voi vaikuttaa näköömme. Muutos vaiheessa ei yleensä haluta myöntää mitä nähdään, ymmärretään

tai pelätään. ” En halua nähdä mitä tapahtuu” -viesti on lähetetty alitajuiseen mieleen. Näkösysteemi toimii

saamiensa viestien mukaisesti. Myös piiloutuminen toisilta, pelko ja häpeä vaikuttavat samoin.

Alitajuntaan varastoituihin tunteisiin ja ajatuksiin tutustuminen auttaa niistä irti päästämisessä. Usein voi tuntua,

että ei muista tuolta ajanjaksolta mitään erityistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä muistojen, näön ja mielikuvien välillä on yhteys, mutta kun alat parantamaan näköäsi muistosi merkittävistä tapahtumista tulevat selkeämmiksi.

Useissa kirjoissa kerrotaan suurista hyppäyksissä näönparanemisessa sisäisten oivallusten myötä. Ja mikä hienointa, nämä usein pelkoa ja häpeää sisältävät ajatusmallit ja niistä vapautuminen vaikuttavat toimintamalleihimme kaikilla elämän osa-alueilla lisäten iloa ja vapautta olemiseen.

1. Henkilökohtainen: Muutokset minäkuvassa esimerkiksi murros- tai keski-iässä tai muutokset siinä kuinka

ihmiset ja maailman ympärillään kokee.

2. Emotionaalinen: Muutokset merkittävissä ihmissuhteissa, esimerkiksi vanhempien avioero tai läheisen kuolema.

3. Elämäntilanteet: Muutokset elämäntilanteissa. Esimerkiksi muutto paikkakunnalta toiselle tai työpaikan tai

koulun vaihto.

Muutosten ei tarvitse välttämättä olla suuria ja negatiivisia. Ulkoisia olosuhteita enemmän vaikuttavat sisäiset

tekijät, kuten asenne, tunteet ja näkökanta. ” En halua nähdä tätä osaa itsestäni tai tätä ongelmaa.” Haluttomuus

nähdä jotakin voi vaikuttaa näköömme. Muutos vaiheessa ei yleensä haluta myöntää mitä nähdään, ymmärretään

tai pelätään. ” En halua nähdä mitä tapahtuu” -viesti on lähetetty alitajuiseen mieleen. Näkösysteemi toimii

saamiensa viestien mukaisesti. Myös piiloutuminen toisilta, pelko ja häpeä vaikuttavat samoin.

Alitajuntaan varastoituihin tunteisiin ja ajatuksiin tutustuminen auttaa niistä irti päästämisessä. Usein voi tuntua,

että ei muista tuolta ajanjaksolta mitään erityistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä muistojen, näön ja mielikuvien

välillä on yhteys, mutta kun alat parantamaan näköäsi muistosi merkittävistä tapahtumista tulevat selkeämmiksi.

Useissa kirjoissa kerrotaan suurista hyppäyksissä näönparanemisessa sisäisten oivallusten myötä. Ja mikä

hienointa, nämä usein pelkoa ja häpeää sisältävät ajatusmallit ja niistä vapautuminen vaikuttavat

toimintamalleihimme kaikilla elämän osa-alueilla lisäten iloa ja vapautta olemiseen.

Kyky nähdä selkeästi on yhä sisällämme. Alitajuisesti aivomme ”muistavat” kuinka nähdään selkeästi. Muisto voi vain olla negatiivisten ajatusten ja emotionaalisen stressin alla – silti se odottaa siellä.

Ratkaisemattomat tunneperäiset tilanteet, etenkin joissa on menetystä, pelkoa tai epäymmärrystä saavat yksilön

unohtamaan positiiviset ominaisuutensa, kuten hyväksynnän, anteeksiannon ja myötätunnon.

Yritys olla näkemättä, ajatellen tilanteen siten katoavan – on hyvä joissain tilanteissa, mutta pitkään jatkuessaan se

voi aiheuttaa näköhäiriöitä.

Aiemmat kipeät tunneperäiset muistot ja tehdyt päätökset kannattaa käydä läpi. Niiden onnistunut parantaminen

vaikuttaa positiivisesti näköön ja lisää sisäistä rauhankokemusta parantaen samalla minäkuvaa ja asennetta.

Lähde: Martin Sussman, 1998,  The Program for Better Vision – How to see better in minutes a day without glasses

or contacts