Silmäsi tarkentavat automaattisesti kohteeseen, kunnes kontrasti kasvaa niin, että muodostuu selkeä kuva. Jos kuva ei kuitenkaan kirkastu, tarkentamisessa luovutetaan ja

tuloksena on taittovirhe. Sekä silmälasien käyttö, että liian sumea kuva (heikko näkö) lasittomana passivoi silmän lihaksia. Neulanreikälasit puolestaan terävöittävät kuvaa,

sallien silmän ”tarkennuslihasten” normaalin aktivoitumisen.  Ne virkistävät väsyneitä silmän lihaksia ja auttavat silmää katsomaan aktiivisesti, jolloin ”tuijottaminen” ja sen

aiheuttama kireys vähenee.

Neulanreikälaseja on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta vasta viime vuosina ne ovat nousseet suosituiksi. Nyt on laajemmin hyväksytty, että neulanreikälasit todella

parantavat näköä niillä, jotka kärsivät silmäjännityksen aiheuttamista taittovirheistä. Neulanreikälaseja käytetään myös perinteisen optiikan puolella selvitettäessä, onko kyse

taittovirheestä vai silmäsairaudesta. Taittovirheen ollessa kyseessä kuva kirkastuu, mutta esimerkiksi harmaakaihissa ei.

Neulanreikälasit suojaavat auringon häikäisyltä ja vähentävät silmään tulevan UV-säteilyn määrää bloggaamalla suuren osan valonsäteistä pois. On löytynyt todisteita että

eskimot käyttivät vuosisatoja erilaisia kankaita sekä puuta, jossa oli ohuita rakoja suojatessaan silmiään jäästä ja lumesta heijastuvalta häikäisevältä valolta. Nämä ratkaisut

olivat meillä nykyaikana olevien neulanreikälasien esi-isiä. Aurinkoon suoraan ei saa luonnollisesti katsoa neulanreikälaseilla, kuten ei aurinkolaseillakaan.

Neulanreikälasit toimivat hyvin etenkin ihmisille, joiden omien lasien vahvuudet ovat alle 5 diopteria.

Autoa ajaessa neulanreikälaseja ei tule käyttää turvallisuussyistä! Samoin vilkkaassa liikenteessä kävellessä tai pyöräillessä tai työskennellessä vaativissa olosuhteissa.

Laseihin on hyvä totutella rauhassa, että oppii mitkä tilanteet arjessa ovat itselle parhaita niiden käyttämiseen.