Luontaishoitaja väittää: Näköä voi parantaa ilman laseja – lue, miten erikoislääkäri kommentoi

Luontaishoitaja väittää: Näköä voi parantaa ilman laseja – lue, miten erikoislääkäri kommentoi

Voiko silmien taittovian kehittymistä jarruttaa tai estää luonnollisesti? Silmäautien erikoislääkäri Tero Kivelä vastaa silmälasittomuuteen kannustavan Riikka Karjanlahden ajatuksiin.

Voiko näkökyvyn heikentymistä jarruttaa tai näkökykyä parantaa luonnollisesti? Luontaishoitaja Riikka

Karjanlahden mielestä voi, jos ei taustalla ole silmäsairautta.

Karjanlahti kertoo, että hän käytti jo yläkoulussa silmälaseja, opiskeli terveydenhoitajaksi ja jäsenkorjaajaksi. Hän

tutustui myös tutkimuksiin, miten silmiä voi hoitaa itsenäisesti, ja on kehittänyt siihen kurssin.

Karjanlahti hyödyntää etenkin amerikkalaisen silmälääkärin William Batesin metodia, ja saarijärveläisen 70-

vuotiaan Kalevi Karmitsan oppeja.

Karjanlahdella oli itsellään 18 vuotta aamusta iltaan silmälasit. Silmäharjoitteiden avulla 34-vuotias Karjanlahti on

nyt päässyt laseista eroon.

Alkuun lasittomat ajat olivat lyhyitä. Hajataittoisuus aiheutti päänsärkyä, jos ei käyttänyt laseja.

Karjanlahden mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita, kuinka haluaa silmiään hoitaa, eli ei pelkästään

silmälaseilla.

– Näkö muuttuu päivittäin, samoin kuin vireystila. Jos on stressaantunut, näkö huononee, tai jos on syöty tai

nukuttu huonosti, hän sanoo.

Silmälasit vangitsevat Karjanlahden mielestä silmät väärään asentoon.

Näköä parantavat harjoitukset perustuvat silmien liikutteluun ja käyttöön, kun muu kokonaisuus on kunnossa eli

lepo,ravinto ja liikunta.

– Ohjeet toimivat niin kauko- ja lähinäköön kuin hajataittoisuuteen.

Silmien räpsyttelyohje virkistää ja huuhtelee silmää ja sarveiskalvoa.

– Se elvyttää ja virkistää. Tulee heti parempi olo, mitä enemmän silmät liikkuvat. Silmälasien käytössä on se

ongelma, että silmä laiskistuu ja silmän lihakset heikkenevät. Mikä tahansa lihas käyttämättä heikkenee eikä

verenkierto toimi normaalisti.

Iän myötä silmän linssi kovettuu, se ei enää pysty tarkentamaan niin hyvin lähelle. Siihenkin Karjanlahden mukaan

silmän liikuttelu auttaa, linssi pysyy joustavampana.

Innokkaille lukijoille Karjanlahti antaa neuvon välttää lukemista väsyneenä ja flunssaisena. Kuume sumentaa ja

tulehduttaa myös silmän.

Lukemisessa kannattaa välillä pitää taukoa ja kohdistaa katse kauas, puun latvaan.

Kursseillaan Karjanlahti antaa myös ohjeita ravitsemukseen, liikuntaan ja rentoutumiseen.Valkoinen sokeri ja

vehnä ovat pahasta. Etenkin sokeri vaikuttaa silmiin.

Riikka Karjanlahti ohjeet tekstinä ja Tero Kivelän kommentit kursiivina

SAIRAUDET JA LÄÄKETIEDE

Näin kommentoi erikoislääri: Mikään keino silmälasien korvaamiseksi ei ole osoittautunut tehokkaaksi

Toimituksen pyynnöstä HYKSin silmätautien erikoislääkäri Tero Kivelä kommentoi Karjalaisen yllä olevassa artikkelissa esittämiä väitteitä ja tietoja. Kivelän vastaukset on lisätty kursiivilla.

Näkökyky heikkenee, jos silmälaseillakaan ei saavuteta normaalia näköä.

Silmälasien tarve ei tarkoita lääketieteellistä näkökyvyn heikkenemistä: se tarkoittaa taittovian voimistumista. Olisi siis

oikeampi kysyä: ”voiko taittovian kehittymistä jarruttaa tai estää luonnollisesti”.

Karjanlahti käytti jo yläkoulussa silmälaseja, opiskeli terveydenhoitajaksi ja jäsenkorjaajaksi. Hän tutustui myös

tutkimuksiin, miten silmiä voi hoitaa itsenäisesti, ja on kehittänyt siihen kurssin.

Karjanlahti hyödyntää etenkin amerikkalaisen silmälääkärin William Batesin metodia, ja saarijärveläisen 70-

vuotiaan Kalevi Karmitsan oppeja.

Karjanlahdella oli itsellään 18 vuotta aamusta iltaan silmälasit. Silmäharjoitteiden avulla 34-vuotias Karjanlahti on

nyt päässyt laseista eroon.

Alkuun lasittomat ajat olivat lyhyitä. Hajataittoisuus aiheutti päänsärkyä, jos ei käyttänyt laseja.

Joskus totta: erityisesti harjoituksilla voidaan purkaa pois valelikitaittoisuus. Valelikitaittoinen ei tarvitse silmälaseja, kun

silmät saadaan pysyvästi rentoutumaan, mutta tarvitsee muuten miinuslasit. Valelikitaittoinen kärsii muutenkin

lähityövaivoista.

Usein ei: koska varsinainen likitaittoisuus johtuu nuorella iässä silmän liiallisesta pituudesta, jota ei voi harjoituksilla

lyhentää, ja myöhemmällä iällä usein mykiön kovettumisesta, johon ei voi harjoituksilla vaikuttaa, ei näistä syistä

johtuvaa likitaittoisuutta (jotka ovat yleisimpiä syitä) voi harjoituksilla poistaa. Sama koskee hajataittoisuutta: silmän ,

muotoon ei harjoituksilla voi vaikuttaa. Näissäkin tapauksissa harjoituksilla voi vähentää koettuja rasitusoireita

esimerkiksi lähityössä.

Ainakin vuosisadan ajan on likitaittoisuuden etenemistä yritetty estää erilaisilla harjoituksilla, tarkoituksellisella

silmälasien käyttämättömyydellä, piilolasien käytöllä ja monilla muilla keinoilla, mutta mikään niistä ei toistaiseksi ole

osoittautunut tehokkaaksi. Tutkimukset kyllä osoittavat väestötasolla, että liikunta ja paljon ulkona liikkuminen ovat

likitaittoisuutta tilastollisesti vähentäviä tekijöitä, mutta niitä ei ole ainakaan toistaiseksi onnistuttu käyttämään hoitona.

Kalevi Karmitsa on mainostanut samanlaisia kursseja useiden vuosien ajan. Tämä (yllä oleva) artikkeli on hyvin asiallinen

verrattuna siihen, mitä Karmitsa on kirjoittanut nettisivuillaan.

Karjanlahden mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita, kuinka haluaa silmiään hoitaa, eli ei pelkästään

silmälaseilla.

Pääosin totta. Valinnanvapaus on yleensä hyvästä. Sitä paitsi näkövaatimukset riippuvat suuresti työn ja harrastusten

laadusta. Näöntarkkuustaso, joka toiselle on elinehto, ei toiselle ole aina tarpeellinen kuin satunnaisesti. Eri henkilöt

myös sietävät näön sumeutta eri tavoin, eri aikakausina.

– Näkö muuttuu päivittäin, samoin kuin vireystila. Jos on stressaantunut, näkö huononee, tai jos on syöty tai

nukuttu huonosti.

Totta. Näöntarkkuus on psykofysiologinen ilmiö, johon mm. vireystila vaikuttaa.

Silmälasit vangitsevat Karjanlahden mielestä silmät väärään asentoon.

Joskus totta, yleensä ei. Valelikitaittoisuudessa tämä on selvä ongelma, ja hoito on laseista pois totuttelu, tai heikompiin

laseihin totuttelu, jos mukana on varsinaistakin likitaittoisuutta.

Näköä parantavat harjoitukset perustuvat silmien liikutteluun ja käyttöön, kun muu kokonaisuus on kunnossa eli

lepo,ravinto ja liikunta.

– Ohjeet toimivat kauko- ja lähinäköön kuin hajataittoisuuteen.

Silmien räpsyttelyohje virkistää ja huuhtelee silmää ja sarveiskalvoa.

Tällaiset harjoitukset voivat lisätä näönkäytön mukavuutta, ja siis olla hyödyllisiä, vaikka taittovika ei mihinkään

muuttuisikaan. Etenkään hajataittoisuus ei katoa mihinkään. Harjoituksia perusteellaan sillä, että silmän lihaksia

rentouttamalla voisi muuttaa silmän muotoa. Tästä ei ole kuitenkaan esittää mitään todisteita (silmän muodon

muuttumisesta). Oikeampi olisi sanoa, että ”ohjeet toimivat niin ikänäköisillä kuin hajataittoisilla henkiköillä”, koska

ikänäköön ja hajataittoisuuteen sinänsä niillä ei lääketieteellisesti ole osoitettu olevan merkittävää vaikutusta.

– Se elvyttää ja virkistää. Tulee heti parempi olo, mitä enemmän silmät liikkuvat. Silmälasien käytössä on se

ongelma, että silmä laiskistuu ja silmän lihakset heikkenevät. Mikä tahansa lihas käyttämättä heikkenee eikä

verenkierto toimi normaalisti.

Pääosin tarua. Likitaittoinen, joka ei käytä silmälaseja, ei harjoita mukauttamislihastaan, koska hän näkee muutenkin

lähelle terävästi. Vasta silmälasien kumottua likitaittoisuuden hän tarvitsee lihasta lähityöhön. Silmää liikuttavien

lihasten käyttöön silmälasit eivät vaikuta.

Iän myötä silmän linssi kovettuu ei enää pysty tarkentamaan niin hyvin lähelle. Siihenkin Karjanlahden mukaan

silmän liikuttelu auttaa, linssi pysyy joustavampana.

Tarua. Tiedossani ei ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että näin tapahtuisi, eikä lääketieteellistä teoriaa, miksi niin olisi.

Innokkaille lukijoille Karjanlahti antaa neuvon välttää lukemista väsyneenä ja flunssaisena. Kuume sumentaa ja

tulehduttaa myös silmän.

Muutoinkin lukemisessa kannattaa välillä pitää taukoa ja kohdistaa katse kauas, puun latvaan.

Totta.

Valkoinen sokeri ja vehnä ovat pahasta. Etenkin sokeri vaikuttaa silmiin.

Diabeteksen korkea verensokeri vaurioittaa kaikkia kudoksia, myös silmän. Terve silmä käyttää sokeria välttämättömänä energianlähteenä. Mutta tämän vuoksi sokeria ei pidä syödä, mitä on monipuolisessa ravinnossa riittävästi ilman

lisäämistä. Pääsin siis totta. Vehnän vaarallisuudesta ei ole lääketieteellistä näyttöä.

Karjanlahti lupaa, että kurssilla näkö paranee, tosin yksilöllisesti.

Näkö paranee; todennäköisimmin näön käyttö paranee. Taittoviasta ja sen tyypistä riippumatta esiintyy varsin paljon ns.

astenopisia eli silmän rasitusoireita, joihin tällaiset harjoitukset voivat vaikuttaa ja olla hyödyllisiä.

Kurssin esteenä ovat vain silmäsairaudet, jolloin Karjanlahti suosittelee silmälääkäriä.

Tämä on hyvä periaate.

Written by:

Tarja Heikkonen

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/468589-luontaishoitaja-vaittaa-nakoa-voi-parantaa-ilman-laseja-lue-miten-

erikoislaakari